Suomen kansansoitinmuseo

Sähkökantele

orig_13244-kantele

Suomen kansallissoitin kantele on vahva suomalaisen kulttuurin symboli. Kantele mainitaan jo kansanrunoudessa Väinämöisen mahtisoittimena. Kantele edustaa runoutta, laulua ja soittimin esitettyä musiikkia sekä sitä kautta myös tanssia. Kanteleen perusmuotona on pidetty vähäkielistä koverrettua kanteletta, ja pitkän historian aikana siitä on kehitetty jopa nelikymmenkielisiä sähköistettyjä konserttisoittimia. Kantele on ollut tunnettu kansansoitin Baltian maissa ja Venäjällä.

6 Kantele kansansoitin Kper
Kantele – perinteinen kansansoitin. Kuvassa 1900-luvun alussa valmistettu Kaisan Juhon eli Juho Sillanpään valmistama kantele, jota Matti Karvonen käytti soittomatkoillaan yhdessä Oskari Tofferin kanssa. Kuva vuodelta 1961. Kuva: Kansanperinteen arkisto, Tampereen yliopisto, Halsua/0012, kuvaaja Erkki Ala-Könni.

Soitinrakentaja ja musiikin monitoimimies Jussi Ala-Kuha rakensi sähkökanteleen Kaustisen Kanteleverstaalla vuonna 1982. Soitin kuuluu Kansanmusiikki-instituutin soitinkokoelmaan. Useasta osasta rakennettu laatikkokantele on väriltään punaruskea ja vaaleakantinen, ja siinä 29 kieltä. Kantele on 94 cm pitkä, 36 cm leveä ja 8 cm korkea. Kanteleen rakennusmateriaaleina on käytetty puuta. Viritystapit ja kielet ovat terästä. Kantele muistuttaa peruskotikanteletta; kanteleen perä on pyöreä, ja sen tappilistasivu kaareutuu s-kirjaimen muotoisesti. Kannen ääniaukossa on kuusisakarainen aurinkokuvio, jonka aihe on saatu vanhojen kuistien koristekuvioista. Kanteleen sähköistäminen näkyy päälle päin vain kanteleen perään sijoitetuista äänenvoimakkuuden ja sävyn säätimistä ja johtoliitännästä sekä kahdeksasta kanteleen kanteen upotetusta mikrofonista.

orig_13242-kantele

Soitinrakentaja ja -suunnittelija Jussi Ala-Kuha (1952–2007) on vaikuttanut omalta osaltaan suomalaisten kantelemallien tuotekehittelyyn ja tehnyt merkittävän työn etenkin pienkanteleiden teollisten tuotantomallien suunnittelussa. Hän on lisäksi kouluttanut suuren joukon suomalaisia ammattilais- ja harrastelijakanteleenrakentajia. Ala -Kuha oli vetämässä mm Kantele kouluun hanketta, jossa lahjoitettiin kouluihin 4000 viisikielistä kanteletta. Ala-Kuha tunnettiin myös taitavana muusikkona, säveltäjänä ja sovittajana; hänen 1980-luvun alussa rakentamansa sähkökanteleet johtivatkin sähkökanteleen käytön pioneerina toimineen Salamakannel-yhtyeen perustamiseen.

Amerikkalainen sähkökitaran pioneeri Paul Tutmarc sähköisti halsualaissyntyisen Vilho Saaren kanteleen vuonna 1942 USA:ssa. Tutmarc varusti Saaren kanteleen mikrofoneilla ja vahvistimella. Saari soitti kannelta kirkossa, missä tarvittiin kanteleen äänen lisää voimaa. Vuonna 1949 esiteltiin Juhani Pohjanmiehen suunnittelema Seli Oy:n sarjatuotannossa oleva sähköisellä vahvistuksella varustettu Klaveerikantele. 1970-luvun alussa sähkökannelta soitti Paroni Paakkunainen Karelia -yhtyeessä. Sähkökanteleita 1970–80-luvuilla rakensivat mm. Carlo Bergman, Rauno Nieminen ja Olli Penttilä. Sähköistettyjen kanteleiden suurempi tuleminen tapahtui kuitenkin vasta 2000-luvun alussa.

orig_13247-kantele-lahikuva

Haapasalo Kreeta v. 1887.
Kaustislainen kanteleensoittaja ja kansanlaulaja Kreeta Haapasalo (1815–1893), kuva vuodelta 1887 (repro).
Kuva: Kansanperinteen arkisto, Tampereen yliopisto, Halsua/0183, kuvaaja Erkki Ala-Könni.

5 Kantelemusiikkia Kaustisella vuonna 1970 Kper
Haapaveden kanteleyhtye esiintymässä Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla vuonna 1970. Kuva: Kansanperinteen arkisto, Tampereen yliopisto, Haapavesi/0106, kuvaaja Erkki Ala-Könni.

Sähkökanteleessa tiivistyy suomalaisen perinnesoittimen määrätietoinen ja ammattitaitoinen kehittäminen hiljaisesta akustisesta tupailtojen soittimesta konserttikäyttöön kelpaavaksi moderniksi voimakasääniseksi instrumentiksi.

Keski-Pohjanmaalla soittajat eli pelimannit ovat olleet merkittäviä perinteenkantajia. He ohjasivat häät ja muut merkkitapahtumat musiikin avulla. Alueen pelimanneista on kirjallisia tietoja yli kahdensadan vuoden ajalta. Alueen kirkkaimpia tähtiartisteja oli 1800-luvulla elänyt ja Kaustisella syntynyt kantelisti Kreeta Haapasalo (1815–93), joka kelpasi esiintymään sekä ylhäisön hoveissa että rahvaan maalaistuvissa. Hän oli esimerkkinä monille myöhemmille kiertäville kansansoittajille. Erilaisia soittimia pelimannien tarpeisiin, muun muassa kanteleita, viuluja ja harmoneita, tiedetään rakennetun alueella ainakin 1800-luvulta lähtien myös ammattimaisesti. Samalla myös kehiteltiin omia soitinmalleja ja -tyylejä.

Kuvat: Lauri Oino

Kansanmusiikki-instituutin kotisivut:
Kansanmusiikki-instituutti

Suomen kansansoitinmuseo

kansansoitin sis+ñ Suomen kansansoitinmuseo on kansanmusiikkiin, soittimiin ja musiikkikulttuuriin keskittynyt erikoismuseo. Museon perusnäyttely esittelee Perhonjokilaakson kansanmusiikin historiaa esineiden, kuvien, äänen ja videoiden avulla. Lisäksi museossa järjestetään soivia luentoja, soiva museo -esittelyjä, koululaistyöpajoja sekä vaihtuvia kansanmusiikkinäyttelyitä pääosin Kaustisen kansanmusiikkijuhlien aikaan.
Monipuoliseen esineistöön kuuluu yli tuhat soitinta, jotka avaavat näkökulmia viime vuosisadan pelimannikulttuuriin, paikalliseen kanteleperinteeseen, sekä musiikkiin taiteena ja harrastuksena.

Sijainti: Kansantaiteenkeskus, Jyväskyläntie 3, 69600 Kaustinen
Avoinna: ma–pe 11–15, opastus sopimuksen mukaan.
Kaustisen Kansanmusiikkijuhlien aikana (vko 28, 10.–16.7.2017) museo avoinna Kansantaiteenkeskuksen tilaisuuksien mukaan. Ei sisäänpääsymaksua.
Tiedustelut: Arkistonhoitaja / museonhoitaja maria-elisa.marjusaari(at)kaustinen.fi, puh. 040 168 7445

Suomen kansansoitinmuseo on museopassi-kohde

meidan_museo_logo_pitka

khrm_pieni_rajattu2rieskaleader-kuvalinkkipirityiset-kuvalinkkieu_logo2

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s