Pajamäen perinnekeskus

Kirnu

kirnu-toholampi

Maitoteollisuuden nousu Toholammilla liittyy 1800-luvun lopun elinkeinorakenteen muutokseen. Tervanpolton tyrehdyttyä maitotaloudesta muodostui vähitellen alueen keskeinen elinkeino, kun valtion taholta alettiin 1860‑luvulla avustaa karjanhoidon neuvojien palkkaamista sekä myöntää lainoja meijereiden perustamiseen. Toholammilla lehmien määrä kasvoi koko maakunnan suurimmaksi 1900‑luvun vaihteessa.

13 Lehmi+ñ Kirkkoj+ñrvell+ñ Kper2
Rantanikusen lehmiä laiduntamassa Kirkkojärven rannalla vuonna 1952. Kuva: Kansanperinteen arkisto, Tampereen yliopisto, Toholampi/0050, kuvaaja Erkki Ala-Könni

Toholammin ja Vaasan läänin ensimmäinen meijeri perustettiin Kleemolaan Erkki Klemolan saatua valtiolta 6000 markan lainan piirimeijerin perustamiseksi. 1870-luvulla meijeritoiminta alkoi myös Särkimäellä ja Lahnalammilla. Näissä meijereissä voita valmistettiin vain yhden talon maidosta. Useamman talouden teollisen maidonkäsittelyn aloitti kauppias Östermark, joka perusti meijerin omistamansa Sykäräisten myllyn yhteyteen. Myös Kopsalaan perustetussa, lokomotiivivoimaa hyödyntävässä yhtiömuotoisessa piirimeijerissä, ”Kopsalan pruukissa”, meijeri toimi höyrysahan ja myllyn yhteydessä. 1800-luvun lopulla meijeritoiminta kehittyi voimakkaasti, ja voin myynti ulkomaille vilkastutti meijeritoimintaa entisestään.

img_5494

Toholammin esineeksi valittu puukirnu kuvaa aikaa, jolloin voita valmistettiin myyntiin ja vietäväksi aina Pietaria ja Englantia myöten. Kirnu on ollut käytössä Kopsalan meijerin meijerskalla Anna Josefiina Iso-Heiniemellä, josta myöhemmin tuli lampilaisen Kalle Kustaa Kerttulan puoliso ja Kerttulan talon emäntä. Kirnun koko viittaa kotiteolliseen voinvalmistukseen: on todennäköistä, että Anna-Josefiina jatkoi työtään maidonjalostuksen parissa myös Kopsalan meijerin palon 1888 jälkeen kotonaan Kerttulan talossa. Keski-Pohjanmaalla kotiteollinen voinvalmistus oli yleistä vielä 1900-luvulla itsenäisyyden aikana, sillä osuusmeijeriaate omaksuttiin alueella varsin myöhään. Vasta Toholammin osuusmeijerin perustaminen vuonna 1905 merkitsi pitäjän maitotaloudelle todellista nousua.

Maitoteollisuus on leimannut Toholammin elinkeinoelämää koko itsenäisyyden ajan. Meijeriosuuksien määrä kasvoi sotavuosiin asti. Sota-aikana meijeritoiminta heikentyi, ja 1930-luvun lopun taso saavutettiin vasta 1950-luvun alussa. 1960-luvulla Toholammin ja Sievin osuusmeijerien yhdistyminen Maitokolmioksi synnytti alueelle vahvan toimijan, ja 1970‑luvun alussa perustettu Keski-Pohjan Juustokunnan tuotantolaitos merkitsi alueellisen maidonjalostustoiminnan keskittymistä Toholammille. Pajamäen perinnekeskuksen kokoelmiin kuuluva puukirnu korostaa sekä maitotalouden merkitystä Toholammin historiakulttuurissa että kotiteollisen voin valmistuksen tärkeää roolia elinkeinona ja alueellisena vaurauden lähteenä.

Pajamäen perinnekeskus

pajamakiPajamäen perinnekeskus on Toholammin Kotilan kylässä sijaitseva talomuseo. Museon 1800-luvun talonpoikaista rakennustyyliä edustava päärakennus entistettiin pitäjäntaloksi vuonna 1999. Perinnekeskuksen pihapiiriin kuuluvat myös leipävilja-aitta, savusauna, paja, tuulimylly, riihi ja maatalouskoneliiteri. Nykyään Pajamäen perinnekeskus toimii myös juhla- ja kokoontumistilana.
Päärakennuksen tupa ja kaksi peräkamaria sekä yläkerran kesäkamarit ja avovintti esittelevät muun muassa paikkakunnan maatalousperinnettä, käsityökulttuuria sekä siirtolaisuuden historiaa.

Sijainti: Pohjapuolentie 366, 69300 Toholampi
Avoinna: Aukioloajat kesällä 2017: 12.6.–9.8.2017 klo 10-16
Muulloin sopimuksen mukaan
Tiedustelut: Anna-Maija Kujala, puh. 044 588 5251

Pajamäen perinnekeskus on museopassi-kohde

meidan_museo_logo_pitka

khrm_pieni_rajattu2rieskaleader-kuvalinkkipirityiset-kuvalinkkieu_logo2

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s