Oskari Tokoi -museo

Smith-Corona matkakirjoituskone

kirjoituskone

Oskari Tokoilla (s.15.5.1873 Kannus, k.4.4.1963 Yhdysvallat) oli hyvin värikäs ja moniulotteinen elämä. Kannuslainen renkipoika muutti 1891 Yhdysvaltoihin, jossa työskenteli kaivosmiehenä ja kaivoksenvuokraajana ja tutustui samalla raittiusyhdistys- ja ammattiyhdistystoimintaan. Hän palasi Suomeen 1900, ja säästöjensä avulla osti Raasakan tilan ja ryhtyi maanviljelijäksi ja kauppiaaksi.

Hänet valittiin 1.1.1906 perustetun Kannuksen työväenyhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi ja 1907 vaaleissa eduskuntaan Vaasan läänin pohjoisesta vaalipiiristä sosiaalidemokraattien listalta. 1912 Tokoi valittiin Suomen Ammattijärjestön (myöh. SAK,) puheenjohtajaksi (1912 – 1918), eduskunnan puhemies hänestä tuli vuonna 1913. Maaliskuun vallankumouksen jälkeen vuonna 1917 Tokoi valittiin senaatin talousosaston varapuheenjohtajaksi; hänestä tuli maailman ensimmäinen sosiaalidemokraattinen pääministeri.

oskari_tokoi_pienivalokuva

Oskari Tokoin valokuva kirjasta Maanpakolaisen muistelmia
kolmas laajennettu painos Helsinki 1959, Kustannusosakeyhtiö Tammi

Suomen kansalaissodan aikana Tokoi toimi Kansanvaltuuskunnassa elintarveasiain-komissaarina ja siirtyi sisällissodan vielä kestäessä Viipuriin ja edelleen Pietariin, jossa toimi punapakolaisten auttamiseksi ja siirtokuntien etsimeksi pakolaisille. Kesällä 1918 vastaperustetun Kommunistinen puolue tuomitsi Tokoin kuolemaan, kun tämä oli liittynyt brittiläisten alaisuudessa toimivaan Muurmannin legioonaan toimien yhdys-kuntaupseerina. Vuonna 1919 hän siirtyi brittiläisten mukana ensin Englantiin ja sieltä seuraavana vuonna Kanadaan ja vuonna 1921 Yhdysvaltoihin ja asettui Fitchburgiin, jossa toimi amerikansuomalaisen ”Raivaaja”- lehden toimittajana (1922 – 1949). Toisen maailmansodan aikana Tokoi oli keskeinen henkilö ”Help Finland”- avustusjärjestössä, joka toimitti apua Suomen hätääkärsiville. Eduskunta vapautti hänet 1944 Lex Tokoin -lain mukaan maanpetossyytteistä ja kumosi kuolemantuomion, jonka sisällissodan jälkeen hänelle langetettiin. Kommunistien kuolemantuomio jäi edelleen voimaan. Vuonna 1948 Suomen valtio myönsi Tokoille pienen eläkkeen. Sotien jälkeen hän vieraili synnyinmaassaan kolme kertaa. Vuoden 1957 vierailun aikana Tokoi piti kiitospuheen Eduskunnan 50-vuotisjuhlissa niiden viiden vielä elossa olevan ensimmäisen eduskunnan jäsenten puolesta.

oskari_tokoi_nimikirjoitus_pieni

Lapsuuteni muistoja-kirjan omistuskirjoitus

Keski-Pohjanmaan maakuntaliiton toiminnanjohtaja Eino Isohanni oli innoittajana, kun Tokoi kirjoitti kirjat ”Lapsuuteni Muistoja” I – II (1953 ja 1955.), joissa kuvataan tavallisten ihmisten arkea aidosti ja elävästi, niin että kirjat ovat merkittävin kuvaus hänen lapsuuden ajan Keski-Pohjanmaalta. Vuonna 1947 Tokoilta ilmestyi 1947 omaelämäkerrallinen teos ”Maanpakolaisen muistelmat”, josta täydennyksin on tehty kaksi muutakin osaa. Lisäksi häneltä on ilmestynyt mm. teos ”Amerikan suomalaisia” 1949.

Tokoi käytti oheista Smith – Corona matkakirjoituskonetta pääosin laajaan kirjeen-vaihtoonsa, kirjojensa ja Suomessa ja Yhdysvalloissa eri lehdissä ilmestyneiden lehti-artikkeleiden yms. kirjoittamiseen. Oskari Tokoin museossa Kannuksessa säilytetään osaa Tokoin käymästä kirjeenvaihdosta, pääosa on Eduskunnan arkistossa ja Kansallis-arkistossa. Museossa on myös muita Tokoihin liittyviä asiakirjoja, valokuvia ja äänitteitä.

Ohessa Tokoin lähettämä kirje Toholammilaiselle kansanedustajalle Matti Lepistölle, josta näkyy, miten Tokoi säästääkseen paperia ja postikuluja, kirjoitti yleensä ykkösrivivälillä laidasta laitaan:

o-tokoi-lepistolle-28-148-1-001-kopio

Teksti: Rainer Smedman

Oskari Tokoi -museo

tokoiOskari Tokoi -museo avattiin Kannuksen Työväentalon alakertaan vuonna 1992 Oskari Tokoi-seuran toimesta. Museo on omistettu kannuslaisen poliitikon, sittemmin journalistina toimineen Oskari Tokoin (1873–1963) elämäntyölle.
Näytteillä on laaja valokuvakokoelma, lehtileikkeitä, esineistöä, Oskari Tokoin kirjallista tuotantoa sekä hänen Yhdysvalloista hankkimansa kirjoituskone. Näyttely esittelee työväentalon kunnostukseen liittyvää mielenkiintoista aineistoa. Lisäksi alakerrassa on vanha vahtimestarin huone, jossa on paljon tietoa siirtolaisuudesta yleensäkin Kanadassa ja Yhdysvalloissa.

Sijainti: Työväentalo, Mäkiraonmäki, Mäkiraontie 1, 69100 Kannus
Avoinna: Kesäkaudella, auki kesällä 2017
Liput aikuiset 2€, lapset 1€.
Kesäkauden ulkopuolella sopimuksen mukaan.
Tiedustelut: Oskari Tokoi -seura, puheenjohtaja Manu Kumpulainen puh. 0400 779263.

Oskari Tokoi -museo on museopassi-kohde

meidan_museo_logo_pitka

khrm_pieni_rajattu2rieskaleader-kuvalinkkipirityiset-kuvalinkkieu_logo2

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s