Ohtakarin kalastusmuseo

Seilipaatti

Lohtajalla seilipaatit olivat tärkeitä kulkuvälineitä sekä rannikkokalastuksessa että merellä liikkumisessa. Perinteiset kalastusseilipaatit olivat limisaumaisia ja yleensä yli viisi metriä pitkiä, ja ne oli varustettu yhdellä tai kahdella purjeella, seilillä. Nimensä mukaisesti seilipaateilla kuljettiin siis sekä soutaen että purjehtien. Veneet olivat koostaan huolimatta rakenteeltaan kevyitä, mikä mahdollisti niiden nostamisen ylös vanhoille haminapaikoille.

Veneen malli ja niiden rakentamisen taito siirtyivät rakentajasukupolvilta toisille. Puiset veneet suojattiin tervalla, jota lisättiin paatin pintaan aina uuden kevään tullen. Veneiden jokavuotinen kunnostaminen pidensi veneiden käyttöikää ja suojasi niitä veden aiheuttamilta vaurioilta. Vanhoja merenkulkuvälineitä on säännöllisestä huollosta huolimatta säilynyt museoesineinä silti verrattain vähän.

kuvituskuva silakkasaalis pieni
Silakanperkaamista Ohtakarissa. Valokuvaan kirjattu myöhemmin henkilöiden nimet, vasemmalta: ”Hilma Kinare, Efferi Niemi, tunt., Johan Kinare, ehkä Esko ja Jussi Palola, Ohtakari”. Kuva: K.H.Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo / Lohtajan kotiseutumuseo.

Kalastusmuseon perustamisen aikoihin 1980-luvulla Ohtakarissa heräsi ajatus perinteisen kalastusseilipaatin rakentamisesta. Kalastusmuseon veneenrakennusprojektin toteuttivat Esko Nissilä ja Jaakko Säätelä. Molemmat venemestarit valmistelivat tahollaan omat asetuskaarensa veneen pohjan malliksi. Kun vannas eli emäpuu oli valmis, mestarit esittelivät omat näkemyksensä veneen pohjan malliksi. Mallit olivat yllättäen samanlaiset, mikä kertoo paitsi vahvasta alueellisesta veneenrakennusperinteestä, myös venemestareiden korkean käsityötaidon tuomasta näkemyksellisyydestä limisaumaisen veneen rakentamiseen. Nissilän ja Säätelän veneenrakennusprojekti on tallennettu kokonaisuudessaan videoelokuvaksi, joka mahdollistaa perinteinen puuveneen rakennustaidon välittymisen myös tulevien sukupolvien nähtäville aineettomana kulttuuriperintönä.
Kalastusseilipaatti on esillä Kalastusmuseolla Ohtakarissa, ja sitä voi ihailla myös vesillä kerran vuodessa Ohtakarin kalajuhlilla.

 

12 Ohtakari 1976 Kper
Ohtakarin kalastajatupia ja huviloita. Yleiskuva mantereen puolelta kuvattuna vuodelta 1976.  Kuva: Kansanperinteen arkisto, Tampereen yliopisto, Lohtaja/0011, kuvaaja Erkki Ala-Könni.

Ohtakarin kalastusmuseo

ohtakariOhtakarin kalastusmuseo on erikoismuseo, joka on erikoistunut paikalliseen kalastushistoriaan. Päärakennuksena toimii vanha kalastajanmökki, joka on sisustettu perinteiseen tapaan. Museokokonaisuuteen kuuluu myös kalastajanmökki, kaksi kalalatoa, verkkolato sekä hyljevene.
Kalastusmuseossa esillä on huonekalujen ja astioiden lisäksi runsaasti kalastukseen ja hylkeenpyyntiin liittyvää kuvamateriaalia ja esineistöä. Museon verkkoladossa voi tutustua kalastusverkkojen kehitykseen eri aikoina. Verkkoladon erikoisuutena on harvinainen karpiitikaasuttaja, jolla veneen moottori on käynyt.

Sijainti: Ohtakari 49, 68230 Lohtaja
Avoinna: Heinäkuussa ti–pe klo 15–19 sekä Ohtakarin kalajuhlien aikaan.
Kesäkauden ulkopuolella sopimuksen mukaan.
Tiedustelut: Ohtakarin Kalastusmuseoyhdistys / Juha Orjala, puh. 06 877406 / 050 545 4023

Ohtakarin kalastusmuseo on museopassi-kohde

meidan_museo_logo_pitka

khrm_pieni_rajattu2rieskaleader-kuvalinkkipirityiset-kuvalinkkieu_logo2

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s