Lohtajan kotiseutumuseo

Kiertokoulun kello

pikku-maijun-kello

Vuonna 1870 Lohtajalle perustettiin koko Keski-Pohjanmaan ensimmäinen kansakoulu, ja vuonna 1899 toimintansa aloitti kirkollinen kiertokoulu. Ensimmäiseen kiertokoulun opettajan virkaan valittiin Pikku-Maijuna tunnettu lohtajalainen Maria Loviisa Salmi (1879–1962), joka piti kiertokoulua pohjoisen piirin alueella yhtäjaksoisesti yli 30 vuotta. Pohjoisen kiertokoulun toimialue käsitti osan kirkonkylän piiristä sekä Alaviirteen, Väliviirteen, Luikun, Kullan, Keron, Perttulan ja Jaakolan piirit. Kiertokoulu ja kansakoulu toimivat Lohtajalla rinta rinnan 1900-luvun alussa. Vuonna 1921 säädetyn oppivelvollisuuslain myötä vastuu koulujen ylläpidosta siirtyi vähitellen kunnalle. Maiju Salmen toimi lakkautettiin vuonna 1930, kun kunnalliset alakansakoulut aloitettiin Lohtajalla kaikissa koulupiireissä.

koulukuva_lohtaja_1923
Lohtajan kirkonkylän koulua, kuva syksyltä 1923. Kuvasta tunnistettu opettajat Varma Kallio ja Juho Leppälä.  Kuva: K.H.Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo / Lohtajan kotiseutumuseo.

Pikku-Maijua on kuvattu poikkeuksetta erittäin osaavaksi opettajaksi, jonka elämänmyönteisyys ja iloisuus heijastuivat hänen tapaansa opettaa ja toimia lasten kanssa. Kiertokouluopetuksen lisäksi Maiju Salmi osallistui seurakunnan toimintaan myös pitämällä pyhäkouluja sekä olemalla mukana rippikoulujen ja seurojen opetuksessa. Lohtajalaisen kouluhistorian alkutaipaleella monet kansa- ja kiertokoulun opettajista olivat Pikku-Maijun tavoin osaavia ja arvostettuja naisia. Lohtajalla sivistyksen arvostus oli tulosta maatalouteen, kalastukseen ja tervanpolttoon nojaavan elinkeinorakenteen kehityksestä sekä sen mukanaan tuomasta alueellisesta vaurastumisesta. Kehitys heijastui siihen, että mahdollisuus koulun käyntiin oli alettu nähdä entistä tasa-arvoisempana. Tämä avasi oven opintielle myös monille lohtajalaisille tytöille. Lohtajallehan oli perustettu koko maakunnan ensimmäinen kansakoulu 1870, mutta sivukylien lapset eivät sinne pitkien matkojen takia päässeet. Kiertokoulujärjestelmän merkitys lohtajalaisen sivistyksen alkuaikoina oli suuri, sillä kiertokoulu tarjosi mahdollisuuden sivistyksen viriämiseen koko pitäjän alueella.

Vaikka erityisesti kiertokoulujärjestelmä oli keskeisessä roolissa maaseudun lasten koulunkäynnin mahdollistajana, Pikku-Maiju edisti työllään lohtajalaista sivistystä myös myöhemmin itsenäisyyden aikana. Helmikuussa 1947 vanhempien kokouksessa keskusteltiin oppikoulun perustamisesta Lohtajalle, mutta kunnanvaltuusto ei tuolloin hyväksynyt esitystä. Hanke virisi kuitenkin kotikouluna 1951, ja jo samana vuonna ensimmäiset 26 oppilasta aloittivat oppikoulun seurakunnan tiloissa. Kotikoulun ensimmäisen opetustilan eli seurakuntasalin lämmityksestä ja puhdistuksesta huolehti tuolloin eläkkeellä ollut opettaja Maiju Salmi. Sittemmin kotikoulua pidettiin muun muassa vanhalla kunnantalolla ja Väinönlinnassa. Lohtajan Kotikoulu toimi ensin Kannuksen yhteiskoulun alaisena, kunnes Lohtajalle saatiin oma kannatusyhdistyksen ylläpitämä yhteiskoulu 1956. Se toimi aina peruskoulun alkamiseen, vuoteen 1974 asti.

Heleä-ääninen Pikku-Maijun kello kuuluu nykyään osaksi K.H.Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon hallinnoiman Lohtajan kotiseutumuseon kokoelmia.

maiju_salmi

keskipohjalaisia-elamakertoja-maiju-salmi

kansakoulu-lohtajalal-lohtajan-joulu-1970

kiertokoulumuistoja-lohtajan-joulu-1985

Lohtajan kotiseutumuseo

lohtajaKotiseutumuseon päärakennus on sijainnut ennen Toholammin Luoman tilalla, josta se vuonna 1860 ostettiin Lohtajan kappalaisen renkituvaksi. Vuonna 1953 Lohtajan seurakunta myi renkituvan Lohtajan kotiseutuyhdistykselle museokäyttöön. Päärakennuksen lisäksi pihapiirissä sijaitsee myös sotilastorppa, tuulimylly, rautamasuuni ja varasto sekä tiettävästi Keski-Pohjanmaan vanhin hirsiaitta vuodelta 1698.
Lohtajan kotiseutumuseossa on runsas ja monipuolinen yli kahden tuhannen esineen kokoelma, johon mahtuu monia erikoisuuksia, muun muassa uhriarkku, kahleet sekä enkeliaiheinen lauta vanhasta Lohtajan kirkosta.

Sijainti: Lohtajan Kirkkotie 2 C, 68230 Lohtaja
Avoinna: Aukioloajat kesällä 2017: heinäkuussa ti–su 13–17.
Kesäkauden ulkopuolella sopimuksen mukaan.
Tiedustelut: K.H. Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo, puh. 044 7809 474

Lohtajan kotiseutumuseo on museopassi-kohde

meidan_museo_logo_pitka

khrm_pieni_rajattu2rieskaleader-kuvalinkkipirityiset-kuvalinkkieu_logo2

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s