Kaustisen kotiseutumuseo

Fransut

fransulakana_silmikkoraanu
Fransulakana ja silmikkoraanu

Fransut eli kaustislaisittain franssit ovat solmimalla tehtyjä pitsimäisiä reunakoristeluja, joiden tunnusomaisena piirteenä ovat näyttävät tupsukoristeet.

Morsiamen kapioarkkuun kuuluva franssikoristeinen lakana, franssilakana, oli merkittävä tekstiili, joka palveli perhettä kehdosta hautaan. Vihkitilaisuudessa franssilakanoista rakennettiin morsiustaivas vihkipaikan ylle. Taivaan taustaseinäksi ripustettiin yksi lakana ja katto-osaan ripustettiin kaksi lakanaa, joista toinen kuvasi talvea ja toinen puhtautta. Morsiamen oma franssilakana asetetiin morsiustaivaaseen vihkipaikan lattiaosaan, perinteisen punavihreän perinnetekstiilin, silmikkoraanun, alle. Häätilaisuudessa morsiustaivaan kapioita arvosteltiin todeten, onko lakanoissa monikerroksellinen, näyttävä tupsukoristelu, täyret franssit, vai vaatimattomampi franssikoristelu. Vihkitilaisuudessa vihkipallin päälle saatettiin asettaa vielä pieni franssilakana. Samaa pienempää franssilakanaa käytettiin myöhemmin lapsen kehtoa koristamassa. Franssilakana oli mukana myös elämän ehtoopuolella rituaalitekstiilinä hautajaisissa.

4 Kaustinen franssin solminta Kper
Aune Koskela (s. 1907) franssikonkarin ääressä Känsälässä vuonna 1956.
Kuva: Kansanperinteen arkisto, Tampereen yliopisto, Kaustinen/0168, kuvaaja Erkki Ala-Könni.

Kaustislaisen franssiperinteen edistämisessä merkittävässä roolissa ovat olleet muun muassa Santeri Isokangas, Ilmari Wirkkala, Erkki Ala-Könni sekä Sofia Viitala (1868–1959), jonka ohjeiden mukaan rakennettiin Känsälään perinteinen morsiustaivas heinäkuussa 1956. Kaustisen vankka musiikki- ja hääperinne ovat säilyttäneet franssiperinteen ja franssipitsien valmistuksen kulttuurin elävänä näihin päiviin saakka.

3 Kaustinen Maija Liisa Pulkkisen solmimaa franssia Kper
Maija Liisa Pulkkisen (s. 1880) solmimaa franssia, 1979.
Kuva: Kansanperinteen arkisto, Tampereen yliopisto, Veteli/0477, kuvaaja Erkki Ala-Könni.

Teksti ja kuvat: Kaustisen kotiseutumuseo

Kaustisen kotiseutumuseo

kaustinenKaustisen kotiseutumuseo toimii vanhassa lainamakasiinissa. Kotiseutumuseon kahteen kerrokseen on talletettu monipuolisesti kaustislaista paikallishistoriaa. Esillä on muun muassa kansanomaisia tekstiilejä, talonpoikais- ja kotitalousesineistöä sekä vanha puhelinkeskus. Tontilla myös suutarin mökki, jossa esillä on muun muassa suutarin työvälineitä.
Rakennuksen ja kokoelman omistaa Kaustisen kotiseutuyhdistys, joka myös vastaa museon ylläpidosta ja toiminnasta. Museo perustettiin jo vuonna 1958 ja vihittiin käyttöön vuonna 1984.

Sijainti: Siltatie 7, 69600 Kaustinen
Avoinna: Aukioloajat kesällä 2017:
su 18.6. klo 11–14, heinäkuussa joka sunnuntai klo 11–14.
Kesäkauden ulkopuolella sopimuksen mukaan.
Tiedustelut: Kaustisen kotiseutuyhdistys / Anna-Liisa Finnilä, puh. 050 407 9409

Kaustisen kotiseutumuseo on museopassi-kohde

meidan_museo_logo_pitka

khrm_pieni_rajattu2rieskaleader-kuvalinkkipirityiset-kuvalinkkieu_logo2

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s