Halsuan kotiseutumuseo

Reki

akanhakureki-halsuan-museolla-kuva-voitto-kalliokoski
Akanhakureki Halsuan museolla kuva: Voitto Kalliokoski

Erilaisten rekien merkitys Halsuan historiakulttuurissa on keskeinen. Reki oli vuosikymmeniä monella tapaa tärkeä työväline maatalousvaltaisessa pitäjässä, sillä se paitsi nopeutti kulkuyhteyksiä, myös mahdollisti jouhevan kulkemisen talviteitä pitkin lähikylille sekä kohti Kokkolaa ja merenrantaa. Halsuan rekikulttuuriin liittyy kokemuksellisia tarinoita kilvanajosta ja metsäsavotoista. Lisäksi reki muistuttaa hevosten tärkeästä merkityksestä halsualaisille nykypäivänä.

9 Halsua kilpa-ajoreki repro Kper
Kilpa-ajoreki, hevonen ja ohjastaja Halsualta (repro). Kuva: Kansanperinteen arkisto, Tampereen yliopisto, Halsua/0122, kuvaaja Erkki Ala-Könni.

Halsuan ja Lestijärven välillä oleva Kanalan kylän ympäröivä sydänmaa oli tärkeä tervanpolttoalue ja myöhemmin savotta-alue. Valtaliikenne kulkikin Halsualta kohti merta. Halsuan läpi kulki myös sisäsuomalaisten yksi tervanajoreitti Kokkolan satamaan. Tämä reitti toi läpikulkuliikennettä Halsuan seudulle etenkin talvisin. Kesällä talviurat olivat polkuina, mutta kärryillä päästiin vain yhtä tietä.

img_4880_kirkkoreki_pieni

IMG_4963_reki_pieni.jpg

Vielä 1800-luvun puolivälissä Halsuan tärkein ja ainoa kärrykelpoinen tie kulki Halsuan Liedeksen perukoilta Halsuan kirkon ja Ylikylän kautta Sulkaharjulle, jossa se tuli nykyiselle 13-tielle. Tätä reittiä pitkin Halsualta kuljettiin kääntyen kärrytieltä joko Kokkolaan tai Perhoon päin. Lestijärven ja Halsuan välinen tie valmistui nälkävuosina 1868 ja muut tiet, esimerkiksi Possakkotie Halsuan ja Kaustisen välille ja tie Halsuan kirkonkylältä Polson kautta Vetelin Sillanpäähän, vasta tämän jälkeen 1800-luvun lopussa.

img_4925_akanhakureki
Akanhakureki kuva: Voitto Kalliokoski

Akanhakurekeä pidetään yhtenä Halsuan museon hienoimmista esineistä. Rekeä koristavat Laitalan maalarin kukkamaalaus sekä vuosiluku 1845. Kuviointi on tunnistettu värityksestä ja kuvioaiheesta. Reen arvellaan olevan peräisin joko Toholammilta tai Lestijärven Multilasta, ja muistitiedon mukaan reki liittyy Halsuaan ja halsualaisiin. Kerrotaan, että rekeä käytti lestijärveläinen Henrik Jaakonpoika Lindilä (Lintilä) hakiessaan Loviisa Juhontyttären vaimokseen Halsuan Liedeksestä, suoraan nevan yli talvitietä. Kirkon kirjojen mukaan pariskunta vihittiin 30.12.1846. Reen kerrotaan olevan teetetty varta vasten kyseistä ”akanhakureissua” varten.

akanhakurekijuttu-hj-2001

matti-tofferi-hautaj-s
Matti Tofferin hautajaissaattue tulossa hevoskyydillä kohti kirkonkylää vuonna 1936 . Ensimmäisessä reessä ovat kuskeina Martti Tofferi ja hänen vierellään Senja sisarpuolen poika Armas Lepistö. Seuraavassa reessä mm. leski Johanna Tofferi. Halsuan joulu 2013 

Halsuan kotiseutumuseon kotisivut:
Halsuan kotiseutumuseo

Halsuan kotiseutumuseo

Halsua ksmHalsuan kotiseutumuseo sijaitsee Meriläisessä,
vajaan kolmen kilometrin päässä Halsuan kirkonkylältä pohjoiseen.
Kotiseutumuseon pihapiiri koostuu yli 20 rakennuksesta, jotka ainutlaatuisine esinekokoelmineen esittelevät talonpoikaisperinteen ja maaseutukulttuurin kehitystä 1700-luvulta nykypäivään. Pihapiiriin kuuluu muun muassa riihi, navetta, tuulimylly, paja, savusauna sekä lukuisa määrä aittoja.
Museossa on mahdollisuus järjestää erilaisia yleisötilaisuuksia ja näyttelyitä ympäri vuoden.

Sijainti: Uudentalontie, 69510 Halsua / Postiosoite: Kauppisentie 5, 69510 Halsua
Avoinna: Halsuan museo avautuu 15.6 ja on avoinna ke–pe klo 12-18, la klo 12–16 ja su klo 12–18. Juhannuksena 24.–25.6 suljettu.

Tiedustelut: Halsuan kunta, puh. 040 680 2211

Halsuan kotiseutumuseo on museopassi-kohde

meidan_museo_logo_pitka

khrm_pieni_rajattu2rieskaleader-kuvalinkkipirityiset-kuvalinkkieu_logo2

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s